|
Relatoriu konabá Dezenvolvimentu Humanu iha Timor-Leste,
9 fulan Marsu tinan 2006
Primeiru-ministru, Mari Alkatiri, iha kinta-feira loron 9 fulan
Marsu hola parte iha serimonia lansamentu Relatoriu konaba Dezenvolvimentu
Humanu iha Timor-Leste, hosi Programa Nasoens Unidas nian konaba
Dezenvolvimentu (PNUD). Kompara ho mundu tomak, Timor-Leste hetan
pozisaun 140, iha oin kedas hosi país hirak independente
kleur ona hanesan Angola, Guiné-Bissau ka Moçambique.
Relatóriu ne'e hanesan PNUD halo ba dala rua iha Timor-Leste,
ne'ebé hatudu katak país ne'e hetan progressu boot
konabá dezenvolvimentu sosial no politika, atu hetan objektivu
dezenvolvimentu mileniu nian.
Dokumentu ne'e hakerek mós konaba dadu hirak hosi Sensu
Populasaun no Habitasaun nian iha Timor-Leste iha tinan 2004,
hodi nune'e hatudu imajen ida klaru liu konaba dezenvolvimentu
país ne'e nian. Bele haré katak dadu hirak hakerek
iha relatoriu ne'e refere ba iha tinan 2004 nian.
Kompara ho relatoriu ida uluk konaba dezenvolvimentu humanu ne'ebé
PNUD hakerek konaba Timor-Leste, hosi tinan 2002, maka'as liu
maka redusaun taxa mortalidade (ema mate menus) ba labarik ho
tinan ki'ik liu tinan lima, hosi 144 tun ba 136, iha ema rihun
ida nia let (katak iha tinan 2005 mosu ona redusaun maka'as tebes
konaba dadu mortalidade infantil/labarik mate); probabilidade
konaba diminuisaun ema timor atu la moris to'o otas 40 resin,
hosi total populasaun nian, tun hosi porsentu 32,2 ba iha porsentu
27,3 no probabilidade atu otas la liu tinan 60 hosi total populasaun
nian, tun hosi porsentu 76,6 ba iha porsentu 67,6; taxa konaba
ema hatene lé aumenta hosi total porsentu 43 ba porsentu
50,1; persentajen eskola-nain nian aumenta hosi total porsentu
56,1 ba porsentu 66; no total labarik ne'ebé hala'o servisu
hetok sai menus hosi porsentu 10 tun ba porsentu neen.
Tuir Primeiru-Ministru, "relatóriu ne'e fo-sai imajen
ida lós nia konaba situasaun iha Timor-Leste, maibé
relatóriu ne'e seidauk hatudu ba liur buat ne'ebé
klea'n liu konaba kazu hirak hanesan: taxa natalidade nian maka'as
(ema moris barak) no ema sés-an hosi sira nia knua iha
foho".
Tuir Xefe Ezekutivu, dokument PNUD nian ne'e hatudu tan deit
dalan ne'ebé maka ita la'o liu tiha ona: "Relatoriu
ne'e hatudu katak ita tuir hela dalan lós : índise
mortalidade manterno-infantil nian (inan mate bainhira tur-ahi),
maski ás tebe-tebes maibé hatun tiha ba sorin-balun
deit, taxa ema lahatene-hakerek-no-lé (iliteracia) nian
tun tiha no índise produsaun agrikultura nian aumenta.
Ita labele nega dadu hirak ne'e."
Hodi haré ba dadu hirak iha relatoriu nia laran, presija,
primeiru-ministru hateten, atu Estado kontinua sai nu'udar kbiit
ida hodi dudu ekonomia ba oin. "Atu hamenus moris kiak, ita
nia ekonomia iha tinan ida nia laran tenki sa'e hosi porsentu
hitu, ne'e katak presija aumenta investimentu publiku iha infra-estrutura
(halo uma no estrada), saude, edukasaun no agrikultura no liu-liu
aumenta tan investimentu privadu ne'ebé bele fó
servisu ba ema", Mari Alkatiri dehan.
Tuir PNUD, katak koalia konaba dezenvolvimentu humanu, Timor-Leste
haksoit hosi pozisaun 158, kompara ho mundu tomak, iha tinan 2001,
sa'e ba pozisaun 140 iha tinan 2005. Koalia konaba Comunidade
País Lían Portugês nian (CPLP), Timor-Leste
hetan pozisaun kintu (lima) iha Portugal, Brasil, Cabo Verde no
São Tomé e Príncipe sira nia kotuk, no iha
Angola, Guiné-Bissau no Moçambique sira nia oin.
|